maanantai 13. maaliskuuta 2017

ELÄMÄÄ KOIRIEN KANSSA

Toiveena oli tehdä postaus koirista, joten tässäpä tulee! Meillä on kaksi koiraa Luna (4v) ja Obelix (1v). Luna tuli meille jo sillon, kun asuttiin Varkaudessa, joten sen pentuaika on mennyt siellä. Jussi asui ihan koulun vieressä niin hän lähti päivästä riippuen ruokkiksella käyttää Lunan ulkona ja kattoo, että kaikki on hyvin. Meidän porukoilla on kaksi uroskoiraa ja Luna viettikin niiden kanssa aika paljon aikaa ja koska Luna oli tollon vielä pentu niin ei tarvinnut pelkää astumista vaan koirat pysty oleen vapaana koko aika. Luna on muutenkin koirana maailman helpoin ja kiltein eikä sen kanssa oo ollu koskaan mitään ongelmia. Ainostaan sen ekan vuoden aikana sillä oli tapana tehdä rallikuset, kun tuli vieraita käymään, mutta muuten ei se oo koskaan edes syöny mitään kenkiä tms.


Obelix, tuttavallisemmin Obe, tuli vähän puolivahingossa meille. Obe on siis Lunan yksi pennuista ja me ei suunniteltu ottaa toista koiraa. Kuitenkin kävi niin ettei Obe oppinut kävelemään kunnolla "sammakko jalkojen" takia vaan rahasi itteään eteenpäin pelkästään etujalkojen voimin. joten sitä ei voitu laittaa myyntiin. Obe vietiin fyssarille, joka sitten kehotti teippaan takajalat yhteen ja kattoo pari viikkoo miten oppii vai onko edessä lopetus. Meidän onneksemme teipeistä oli hyötyä Obelle ja se oppi kävelee kunnolla - ainoastaa korkeelle hyppääminen on sille vielä aika vaikeeta, mutta muuten se on täysin terve. Koska Obe oli meidän kanssa melkeen 3kk (laskettu syntymästä) niin ei enään raaskittu luopua siitä ja lopulta se jäi meidän taloon.


Elämä uroksen ja nartun kanssa on tähän mennessä menny hyvin ja me vähän veikataan ettei nytkään tarvii alkaa miettimään astumista, koska voidaan viedä Luna aina juoksuajan ajaksi Jussin vanhemmille hoitoon. Obe on tosi vilkas koira, joten sen kanssa saa olla koko aika tekemässä jotain, kun taas Luna on jo paljon rauhallisempi tapaus. Me ei olla kummankaan kanssa käyty mitään kouluksia; ainoastaan ollaan harjoteltu luoksetuloa ja vapaana olemista. Molemmat on näyttelykoiria, joten niille ei saa opettaa istumista tai muita temppuja ettei ne ala näyttelyissä tekee niitä herkkujen toivossa.

Vaikka meillä on tollaset kaks pientä puudelia niin tykätään ottaa ne joka paikkaan mukaan ja ne tykkääkin matkustaa paljon. Ykskään koira ei tykkää jäädä yksin, joten jos vain mahdollista niin koira kannattaa ottaa mukaan reissuille ja miksei vaikka vaan kaverille mukaan. Koira oppii samalla julkisissa ja autossa matkustamisen sekä "sosiaalisia taitoja". Me käydään myös tosi paljon metsissä kävelee ja usein koirat onkin siellä vapaana. Mä käyn noiden kanssa tunnin kävelyillä 3-4 viikossa ja se onkin hyvä tapa väsyttää Obe ja samalla itse saan päivän liikunnat tehtyä. Ollaan kans hankittu koirille tollaset älypallot, joilla ne tykkää leikkiä - virikkeitä noi vaatii aika paljon, vaikka Luna rakastaakin löhöö sohvalla. Kaikin puolin elämä koirien kanssa on ihanaa enkä mä vois kuvitellakaan elämää ilman koiria, koska niitä on ollu mun elämässä syntymästä asti. Ei mua haittaa herää aamulla aikasin käyttää koiria tai välillä miettiä kaupungilla ollessa, että hitto koirat oottaa himassa. Ne kuitenkin piristää niin paljon ja tuo sitä onnen tunnetta.


Koiraa hankkiessa kannattaa miettiä onko itsellään oikeesti aikaa siihen. Asiaa helpottaa, jos taloudessa on kaks ihmistä, jolloin ei tarvi olla itse koko aika vahtimassa vaan toinen voi tarvittaessa auttaa. Koira kannattaa ottaa silloin kun on esim. itse lomalla, jolloin sulla on paljon aikaa tutustua pentuun ja olla sen kanssa sekä hoitaa sitä kunnolla. Eniten pentu juurikin tarvitsee sun aikaa ja sun sitoutumista. Ensimmäiseksi koirakseen ei kannata hankkia vaikea rotuista koiraa, paljon koulutusta vaativaa vaan enemmänkin sellanen mikä on käytökseltään helppo - tietty koiran käytökseen vaikuttaa itse ihminen. Myös kerrostalokämppään ei kannata hankkia isoo koiraa, koska koira tarvitsee tilaa voidakseen hyvin. Myöskään vahtikoiraa ei suositella ottaa kerrostaloon, sillä se saattaa reagoida kaikkiin rapussa kuuluviin ääniin. Koiraa hankkiessa kannattaa kans miettiä, kuinka liikunnallinen oot. Jos otat isomman koiran niin se tarvitsee myös paljon liikuntaa eikä vain pissatusta etupihalle. Kasvattajan kanssa kannattaa puida nuita asioita läpi ja tärkeimmän työn teen itse, kun otat netistä selvää mikä olisi juuri sinulle sopiva rotu.

2 kommenttia:

  1. Kiva postaus! :) Olipas jännä tuo Oben jalkajuttu, hui :o Onneksi se kuitenkin kuntoutui ♥
    Miten olette harjoitelleet vapaana oloa? Missä uskallatte pitää koiria irti, ja miten ne reagoi jos tulee toisia ihmisiä/koiria vastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapaana ne on meillä oikeestaan vaan parkkipaikalla tai metsälenkeillä. Molemmat koirat on tosi ihmisrakkaita ja varsinkin Luna tykkää lähtee moikkaa ihmisiä, mutta aika hyvin ne tottelee kun sanoo "ei mene" tai "tänne". Välillä käsky menee ihan kuuroille korville ja ne vaan lähtee, mutta naapurit tuntee meidät tosi hyvin ja tykkää meidän koirista niin niitä ei haittaa jos koirat tulee moikkaamaan. Metsässä ollessa otetaan heti kiinni, kun nähdään muita koiria ettei vaan vahingossakaan tuu ongelmia - koskaan ei voi olla täysin varma kui se toinen koira reagoi. Norwicheilla on kans se ettei ne koskaan jätä ihmistään eli eivät karkaa elleivät nää jänistä tms. koska ovat ns. saalistajarotua ja meillä koirat pysyykin vapaana ollessa siinä 10-20m säteellä. :)

      Itse harjotuksia ollaan tehty esim. avoimella hiekkakentällä ja käsketty tulee luokse joko herkkujen avulla tai ilman. Kun luoksetulo on handlassa niin voi alkaa kokeilee tota vapaana oloo enemmän, koska tietää koiran tulevan luokse. Ja muistutuksena, että alle 6kk vuotiasta koiraahan ei saisi pitää vapaana taajamassa, joten kävelyillä ei koiraa kannata pitää vapanaa vaikka kuinka tottelisi. Tottelevaisuuten vaikuttaa hyvin paljon koiran luonne sekä kuinka hyvin sä itse näytät koiralles olevas se pomo. Tulipas pitkä vastaus. :D

      Poista