Olen aina ollut pieni haaveilija. Ja haaveitahan pitää olla kaikilla. Osa sellaisia salaisia, osa ihan mahdottomia ja osa toteutettavissa olevia. Yksi iso haaveeni olisi muuttaa Espanjaan. Jotenki se maa mua vain kiehtoo ja viime aikoina olenkin katsonut espanjalaisia sarjoja ja kuunnellut espanjalaista musiikkia - vaikka en siitä mitään ymmärräkään, mutta kielenä on niin kaunista kuultavaa. Vähän jäänyt harmittamaan etten lukiossa jaksanut lähteä opiskelemaan espanjaa. Siksipä olenkin miettinyt riittäisikö aika ja rahkeet alkaa opiskelemaan sitä aikuisopistossa. Toisaalta samaan aikaan haalin vain lisätunteja töistä rahan kuvat silmillä, joten se siitä ajasta. Tietty kaikki on vain järjestettävissä.
Muutenkin olen vähän halajannut koulun penkille, mutta samaan aikaan en haluaisi lähteä kuitenkaan viideksi vuodeksi opiskelemaan vaan vuodeksi pariksi. Semmoista pientä koulutusta elämään. Olen aina uskonut ettei ihminen ole koskaan valmis ja siksi jokainen oppi ja itsensä kehittäminen on hyvästä. Ei pidä tyytyä olemaan ja nyt mulle on juuri tullut semmoi fiilis, että kaipaa jotain lisää. Haastetta töissä riittää, mutta semmosta vapaa-ajan haastetta. Ehkäpä siis haen ensi vuoden alkaviin kursseihin.
Ja päätän haaveeni juoden mojitoja Espanjan rannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti