MIKÄ SUSTA TULEE ISONA?

Tiiättekö sen tunteen, kun jokin vaan kolahtaa? Siis niin kuin fiilikset meinaan. Ja miksei vaikka asiatkin. Jokainen on varmaan joskus fiilaillu tota, mutta entäs, kun samaan aikaan tuntuu siltä ettei mikään natsaa. Yeeez, tällasta mun päässä on ollut koko viikon. Mysteerien mysteeri. Oon uppoutunu psykologian maailmaan, mikä mua kiinnosti jo lukiossa. Voisin alkaa terapeutiksi ihan vain siksi, että mää jotenkin handlaan paremmin kavereiden asioiden hoitamisen kuin omani. Mä tykkään olla kuuntelijana, tukena ja auttaa kaikin keinoin. Omalla kohdalla tuntuu ne neuvot sitten olevan hukassa - mistä moinen.

Muutenkin nyt ois semmoi fiilis, että lukeminen ja kouluun lähteminen inspais, mutta silti jokin mun pään sisällä pistää jarruttaan. Ihan kuin en olisi valmis. Ihan kuin mä jotenkin koittaisin estää itteeni elämästä elämää. Ehkä mieltä painaa myös, että alla on jo kaksi tutkintoa, mutta silti jokin vain uupuu. Tykkään siitä mitä teen, mutta... Tuuliviiri minä. Vaikka oon päättäväinen, niin joidenkin asioiden suhteen oon ihan uuno. Ja yksi niistä on valintojen teko.

Mites siellä? Minkä alan ammattilaisia siellä oleilee? Onko suunnitelmat onnistuneet vai onko joutunut tekeen uusia? :) Ois mukava kuulla. mitä kaikkee jengi duunaa. Ja hei kertokaas te Bloglovin kautta seuraajat, että päivittyykö postaukset nyt sinne ihan normaalisti? Mulla on ollut vähän säätöö sen homman kanssa...